Siirry sisältöön

Autoklaavit

Metallien valmistuksessa on perinteisesti käytetty pyrotekniikkaa. Ympäristösyistä nykyisin on siirrytty enenevästi hydrometallurgisiin menetelmiin, joissa malmirikasteet liuotetaan happoa ja happea käyttäen. Tällä tavalla ilmansaasteet pienenevät huomattavasti.

Japrotek Oy Ab suunnittelee ja valmistaa liuotuksessa käytettäviä autoklaaveja, joissa rikastelietteeseen sekoitetaan happea korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Näin syntyvät syövyttävät olot vaativat normaalisti, että kaikki nesteen kanssa kosketuksiin tulevat osat valmistetaan titaanista. Liuotusautoklaavin prosessipaineen ollessa 20–40 bar, useamman sadan kuutiometrin autoklaavisäiliötä ei voida valmistaa kokonaan titaanista, vaan säiliön runko rakennetaan hiiliteräksestä, jonka sisäpuoli on pinnoitettu muutaman millimetrin paksuisella titaanikalvolla. Titaani on kiinnitetty hiiliteräkseen joko valssaamalla tai räjäyttämällä. Säiliön vaippalohkojen ja päätyjen toisiinsa liittämisessä käytetään nk. “batten strap” -hitsaustekniikkaa.

Metallien, kuten nikkelin ja kullan valmistuksessa autoklaavit ovat useimmiten makaavia, useampaan osaan jaettuja säiliötä, joissa käsiteltävä liete virtaa lohkosta toiseen. Näin saavutetaan pidempi viipymäaika ja jokaisessa lohkossa voidaan sekoittamalla lisätä happea ja nostaa lämpötilaa lämmityskierukoilla. Sulattojen jalometallien talteenottolaitoksissa yksilohkoinen autoklaavi usein on riittävä.

Autoklaavisekoittimien tarkoitus on dispergoida happikaasu lietteeseen ja estää kiintoaineksen laskeutuminen säiliön pohjalle, mikä vaatii paljon tehoa. Sekoittimet ovat siten raskastekoisia erikoissekoittimia.